Matkalla Kyöpeliin
Elämä. Jotain mikä tapahtuu, kun ei roiku päivittämässä blogia.
Vireillä on ollut yhtä jos toistakin, keskeisimpänä kenties rairairai-projektini Kyöpeli, joka keskitystreenileireilyn jälkeen soitti debyyttikeikkansa 2.4. Helsingissä Painobaarissa. Keikan fiiliksiin voivat kaikki fanimme palata nyt myös kotioloissa - vedon viimeisen kymmenminuuttisen saapi ladata suorastaan naurettavan ilmaiseksi täältä. (Muutkin kuin fanit saa ladata, omalla vastuulla.)
Oikeastaan tämä merkintä on olemassa, jotta voisin vuodattaa julkisesti rajattomia kiitoksen ylisanoja silmittömän lahjakkaille, ihanille ja pörröisille kanssamuusikoille, jotka hyvyydessaan ja hulluudessaan lähtivät mukaan soittamaan allekirjoittaneen puolihumoristisia biisinpoikasia. Mainitut ylisanat kuuluvat Antille, Iljalle, Jocille, Linille ja Paulalle. Suur-kopallinen avustuskiitoksia lähetettäköön lisäksi muun muassa Sampolle konsultaatiosta ja treeninauhoista, Sudelle ja Jiiviölle lyriikoista, Linin isälle treenitilasta ja makaronilaatikossa ja Kristiinalle jälkikasvun viihdyttämisestä.
Sen ihan oikean keikan soitamma Kaustisella Pelimannitalossa 15.7. klo 16.00. Että sinne sitten kaikki kuulolle (koska Iljalla on charrrmia).
Kiitokset näytteistä. Viihdyttivät suuresti, kuten keikkakin. Sääli että Kaustisen esiintymisenne jää minulta väliin.
Jos on ketusta ja karhusta taltioitunut mitenkään siedettävä versio, niin sen kuulisin mielelläni uudelleen. Ja John varmaankin kanssa. Että mihin kohtiin ne niellyt sanat sitten lopulta tulivat.
Comment by Kriitikko — Friday, 2.5. 2008 @ 7:30