Olihan se ihan joulu.

nyt.fi väittäköön mitä väittää. Tylsältä ja sekavalta elokuva vaikuttaa vain sellaiselle tontulle, jolle seikkailurainassa kelpaa ainoastaan jatkuva tehostetykitys ja jolle juonta pitää koko ajan selittää ja alleviivata ratakiskoilla. Meidän pieni ensi-iltaseurueemme tuntui päin vastoin nauttineen suuresti siitä, että tekijöillä oli rohkeutta kirjoittaa trilogialle rehellinen päätösosa, jota ei ole tarkoituskaan katsoa itsenäisenä juonellisena kokonaisuutena ja jossa toisaalta annettiin riittävästi aikaa myös muille kuin massataistelukohtauksille ja hirmumyrskyille.

Seilausta, selkäänpuukotusta, synkistelyä, ninjapiraatteja, salainen neuvosto, merirosvokaupunki, upeaa proppausta, messeviä tehosteita, epiikkaa, epiikkaa, epiikkaa, swashbucklingia, raivoisa loppumättö ja monistettu Johnny Depp. Keith Richards oli coolein guest star ikinä, ja jos sattuu puolestaan olemaan Orlando-fani (tämän leffan jäljiltä saattaisin melkein olla minäkin), lienee yksinkertaisesti viisainta varata teatteriin mukaan jonkin sorttinen suurehko kuolasammio.

Ja ne lopputekstit on syytä istua rauhassa tappiin asti.