Sunnuntaina vierailin Heurekan musiikkinäyttelyssä. Kivaa oli siellä puuhastella mitä moninaisimpien härpättimien ja vitkuttimien kanssa. Älyhanskoilla soiva ilmakitara oli veikeä, samoin useampi äänivallia lääppimällä tai naputtamalla tuottava elektroniikkasoitin. Ehdoton suosikki oli kuitenkin masiina, jolla saattoi tutkiskella erilaisten akustisten soitinten ylä-äänisarjoja. Seuralaisella riitti hymyiltävää lapsellisille innolleni pilkkoa tasaisia näyteääniä osaääniin ja hihkua havainnoille. Musikaallisuustestissäkin pärjäsin, vaikken puhelimen soittoääntä sijoittanutkaan täysin kohdalleen.

Kokkolaan taannuttiin vasta maanantaina iltamyöhään. Touhuilua on sittemmin leimannut parikin eri hässäkää; ensinnäkin norjalaisen Ånon Ekelandin opetusvierailu ja toisekseen parhaillaan kuluva Kokkolan Talviharmonikka -viikko.

Ensimmäinen hässäkkä on realisoitunut luentoina ja soittotunteina. Halling-rytmiikka kuulostaa yhtä hämärältä kuin ennenkin, mutta ainakin tällä kertaa sitä on päässyt testailemaan oikein yksityisopastuksessa. Se, mikä jäi tajuamatta, on turvallisesti narutettu discille.

Toisen hässäkän mainingeissa esiinnymme itse huomenissa Corner’sissa, perjantaina taas on tarjolla ilmainen pääsy kuulemaan Johanna Juholaa ja Pekka Kuusistoa, sekä Kimmo Pohjosen Klusteria.